Ja mikä viikko se olikaan! Hulabaloota jotakuinkin joka päivä ja mun into päivittää blogia oli totaalisesti loppu. Päivittäiset annokset melua ja meteliä vei mun voimat aika tarkkaan. Taas on uusi ryhmä ja uudet kujeet, joten katotaan nyt miten mä loppuajan jaksan siellä.

Viime sunnuntai oli taasen upea päivä; kummitytön synttäreillä tapasin tämän ihanan veijarin...

Irlanninsusikoiran. Aivan pentu tämä narttu Hilma on. Suloinen koheltaja. Vilskettä ja vilinää oli porukan kesken, mutta ei mitenkään liikaa. Vei kyllä kaikkien huomion ollessaan siellä.

Jossain vaiheessa Hilmaltakin loppui virta ja oli hetken lepotauko. 

Meillä on aikoinaan ollut irlis ja tämä nuori neiti muistutti aika paljon meidän urosta, samantyylisiä ilmeitä oli ainakin. Ehkä meillä joskus tulevaisuudessa on irlis, ehkäpä kun olen eläkkeellä.

 - - - - - - - - - - -

Kutimet ovat saaneet olla aika rauhassa, jotain pientä olen yrittänyt neuloa kaikesta innottomuudesta huolimatta. Piiitkää kaulaliinaa Purosta, siitä Kajastuksesta (se vaaleenpunainen versio) itselleni ja lahjaksi piiiitkää kaulaliinaa Puro - Takkatulesta. Sen pitäisi valmistua tänään jotta saan antaa sen huomenna työkaverille synttärilahjaksi. Siis tällainen kaulaliina:

Nyt taitaa mun blogijutut olla satunnaispäivityksessä. Työpäivät kun vievät aika tavalla mun virta-annoksista, jostain pitäisi saada lisää intoa. . . . .

Muuten mun härkäpavut näyttävät hienoilta mutta palkojen sisällä ei ole juurikaan papuja.... Ensi vuonna uudella menestyksellä kokeilen niitä. Olen saanut jotakuinkin kymmenen papua maistella, niistä ei paljoakaan ruokaa valmistella. Mutta hyviä olivat.

Vaaleenpunaisen unikon myötä toivottelen (jonka löysin mun kasvilaatikostani)

 Hyvää jatkoa kaikille

ja tapaamisiin, toivottavasti vielä elokuun puolella.